Perillä!

Nyt on ensimmaiset viikot vietetty Perthissa. Alkuvaikutelma on ihana. Asuntomme sijaitsee Subiacossa, tai kaytannossa melkein West Leedervillessa, junalla keskustaan paasee hetkessa, valiin jaa vain yksi pysakki. Myos rannalle paasee junalla 20 minuutissa.

 Parvekkeemme on oikealla ylin

Asuinalue on rauhallinen ja vehrea (sinansa hauskasti sanottu, etta taalla alkaa olla kesan jaljilta jo aika kuivaa, luonto odottaa talven sateita) silla paikalliset tuntuvat rakastavan valtavan suuria puita! Talot ovan vekkuleita, ihmisilla on huumorintajua ja he haluavat laittaa koristeita ja puuleikkauksia taloihinsa. Hienoa! Taytyypa ottaa taloista lisaa kuvia kun saan kamerani kuntoon, se pannahinen kun ei suostu lukemaan paristoja vaan valittaa virran loppumista koko ajan.

Puisto joka nakyy parvekkeelta

Naapurustosta

 

 Subiaco Oval ihan naapurissa. "Home of football", taitaa tosin olla aussijalkapalloa, eli jotain ihan mystista.

Valtaisa puu (random). Pitaa opetella nama lajit kylla. Gum tree? Ei hajua.

Viime lauantai oli hieno paiva.  Tapasin lentokoneessa yhden suomalaisen 26-vuotiaan kasvitieteilija-tyton, joka tekee jotain projektia taalla kasvienergian laitoksella Perthissa. Kavimme Subiacossa lounaalla, rannalla uimassa ja syomassa jaateloa, kavelimme rantaviivaa pitkin ja katselimme laskevaa aurinkoa ja menimme Fremantleen tyhjentamaan 8 eri jenkkioluen maistelutarjotinta. Jokainen olut piti arvostella, taisivat olla aleja kaikki melkein, osa kitkeria ja kirkkaita, osa tummia ja kahvin ja suklaan makuisia jalkiruokaoluita. Suosikiksi nousivat tumma Earnest's Stout, vaalean hedelmainen Devotion ja olikos se viimeinen todella tumma suklainen ja kahvimainen Judgement day.

Cottesloe beach. Huono kuva, parempia tiedossa kunhan saan kameran kuosiin

Viikonloppuna olisi tarkoitus ehka kayda Ikeassa ostamassa jotain tavaraa tuonne askeettiseen asuntoon ja haaveissa olisi kayda Perthin elaintarhassa, kasvitieteellisessa puutarhassa ja akvaariossa. Kaikkea pitaisi ehtia tehda, samalla etsin toita. Olen kysynyt yliopistolta ja laittanut CV:n. Nyt odotetaan vastausta. Jos sita ei ala kuulua, alan pommittamaan niita - tarpeen vaatiessa menen vaikka hetkeksi poimimaan hedelmia, heinakuuhun asti pitaisi viela moista tointa olla tarjolla WA:ssakin. Joten ei huolta huomisesti. Laitoin tiedot myos yhteen vuokratyoyritykseen. Katsellaan ja kuulostellaan.

Pert kaupunkina on kahtia jaettu. Ihan ydinkeskusta pyorii kahden pitkan kavelykadun ymparilla, ja lahempana rantaa sijaitsevat muutaman Perthin pilvenpiirtajat. Ydinkeskusta ei ole kovin suuri eika se tunnu rauhattomalta tai ahdistavalta vaan on oikein viihtyisa. Kavelykaduilla on paljon kahviloita ja muotiliikkeita (seka kirjakauppoja, niita on kaikkialla!), mutta viihtyisia ravintoloita ja pubeja on hankalampi loytaa radan talta puolen. Northbridgessa taas on enemman ruokapaikkoja, nettikahviloita, strippipaikkoja, yokerhoja ja pubeja, siis kaikkea mita sivistynyt ihminen vaatii huvittuakseen.

Ydinkeskusta kavelykatuineen ympyroity. Myos Subiaco Oval nakyy, meidan talo jaa juuri ja juuri kartan ulkopuolelle.

Tunnelma taalla on rauhallinen ja rento. Ihmiset ovat tavattoman mukavia ja valittomia, ja tunnen oloni tervetulleeksi. Ruoka on hyvaa, mutta hintataso on Suomen luokkaa: osa tuotteista on halvempia, kuten viinit kaupassa ja HYVA liha, mutta esimerkiksi olut baarissa maksaa yleensa noin 9 dollaria eli 6-7 euroa. Halvalla taalla kaupungissa ei paase, mutta toisaalta palkat ovat kasittaakseni Suomen tasoa korkeammat. Joten ehka niihin suhteutettuna elama on halvempaa. 

Kirjoitan lisaa, kun saan kamerani kuntoon tai siirrettya kuvia kamerakannykasta. Tassa viela muutama kuva kaupungista.

 

 Papukaijoja!

Aamulla kun haudutin aamuteeta, astelin paljain varpain parvekkeelle ja nain papukaijan lentavan ohitse, tajusin asioiden olevan mallillaan. Tahan maahan voisi rakastua.