Snorklailua Rottnestilla ja eläintarhareissu

 

Kävimme viime lauantaina ensimmäistä kertaa Rottnestin saarella. Rottnestin nimi, alunperin Rats' nest, tulee saarella asustavista suuria rottia tai pieniä kömpelöitä kenguruita muistuttavista nisäkkäistä nimeltä quokka (Setonix brachyurus). Rottnest on aina ollut paratiisi, mutta vuosina 1838 - 1904 sitä käytettiin aboriginaalivankilana.
  Lähdimme Rottnestille Perthistä lautalla, joka seilasi Swan riveriä pitkin Fremantlen satamakaupunkiin ja siitä avomerelle. Lämmintä oli 27 astetta ja vuokrasimme lautalta pyörät sekä snorkkelit. Hintaa kahden hengen lauttamatkalle sinne ja takaisin tuli yhteensä noin 160 dollaria eli noin 120 euroa. Snorkkelit ja pyörät maksoivat 20 dollaria kappaleelta. Hinta oli mielestämme edullinen, sillä snorkkelit takasivat tekemistä tuntikausiksi.
  Pyöräilimme jokusen kilometrin rantaviivaa etsiskellen yksinäistä poukamaa, jonne muut eivät olisi vielä löytäneet. Päädyimme Little Armstrong bayhin joka sijaitsee saaren pohjoisrannikolla. Rannan hiekka oli upeaa: se oli karkeampaa kuin Cottesloessa, ja rakeet eivät olleet pyöreitä vaan kaiken värisiä sirpaleita. Valkean hiekan seassa oli todella kirkkaan pinkkejä, oransseja ja violetteja jyväsiä, kuin kynsilakan paloja. Kesäsesonki saarella on ohi, joten rannalla ei eksynyt meidän lisäksi kuin yksi pariskunta ja toinen juuri ennen lähtöä. Vietimme poukamassa nelisen tuntia lähinnä snorklaten. Itse en uskaltautunut kovin kauas haiden takia (ei niitä ole, mutta olen vielä hieman pelkuri asian suhteen!), joten näin lähinnä isoja ja pieniä yksivärisiä kaloja, levää, simpukoita, yksivärisiä koralleja, jotain merivuokon näköisiä olentoja ja yhden rauskun. Kauempana ja kivien kolossa olisi kuulemma ollut enemmänkin elämää. Ehkä uskallan sinne seuraavalla kerralla, kun snorklaustekniikka kuitenkin on nyt omaksuttu.
  Kotimatkalla oli väsynyt, liotettu ja paistunut mutta onnellinen olo. Kun ui ympäriinsä muutaman tunnin ja polkee helteessä ylämäkiä, on yllättävän naatti, vaikkei pyörämatka niin erityisen pitkä ollutkaan. Otimme lautalla yhdet oluet, kävimme Fremantlessa pizzalla ja suuntasimme kotiin nukkumaan.

 

 

 

Sunnuntaina kävimme King's parkissa lueskelemassa pari sivua kirjasta ja hörppäämässä yhdet pussikaljat. Sääntöhän täällä taitaa olla sellainen, että alkoholin nautiskelu julkisilla paikoilla ilman eväitä on kiellettyä ja sakot suuret. Täällä uhataan korkeilla sakoilla kaikesta, joka saattaa johtaa siihen, että kanssaihmiset kielivät palkkion toivossa. No, meillä oli jämät rullakebabista ja kaksi pulloa olutta. Maanantaina mies lähti kitarakaupoille ja minä suuntasin Cottesloe beachille. Tuuli oli niin valtaisa, ettei auringonotto tai uiminen tullut itselläni kysymykseen, mutta oli hauska seurata surffaajia kohtalaisen kokoisissa aalloissa.

Kuvia King's Parkista. Kuivat alueet bushland restoration -aluetta. Paras aika tulla King's Parkiin on kevät (Suomen syksy) kun talven sateiden jälkeen alkaa vihertää ja villikukat kukkivat

 Cottesloe beach ja auringonlasku

 

 

Tiistaina kävimme Perthin eläintarhassa, joka sijaitsee joen etelärannalla. Helpointa ja mukavinta on ottaa lautta Barrack streetin laiturilta. Pääsylippu sisään maksoi 21 dollaria. Eläintarha oli kohtalaisen pieni, jonka takia se oli mukavan rauhallinen. Mielenkiintoisimmista kohteista voisi mainita tiikerin (joka nukkui helteen takia), sarvikuonon (joka nukkui helteen takia), orangit (lepäilivät helteen takia), isopäisen vompatin (nukkui) ja hämähäkit. Vielä pitäisi päästä käymään akvaariossa, niin must do -lista kävisi vähiin ja voisi ruveta kehittelemään uutta.

Kuvia ei ole paljoa, kännykässä on niin surkea kamera

Kämpästä

Täytyy laittaa kun löysin yhden kuvan tästä meidän olohuoneesta. Vielä on hieman kolkkoa, täytyy ostaa jotain mukavaa tavaraa. Huomaa tuikkulyhdyt, jotka raahasin Suomesta. Tuo miespuolinen hieman katsoi mua kummaksuen. Mutta hei, omat tavarat tekee kodin.

Suuria suunnitelmia

Ensi viikonlopuksi on luvattu +27 astetta, eikä tällaisia kelejä varmaan montaa enää ole ennen talvea. Meillä olisi tarkoitus ottaa lautta ja matkata Rottnest islandille, kauniille saarelle Perthin rannikolla. Siellä on yli 63 rantaa, 20 poukamaa ja uimisen lisäksi surffaus- ja snorklausmahdollisuus. Lähinnä tuo jälkimmäinen kiinnostaisi, surffaajaksi minusta ei taida olla. On aina ollut niin sanoakseni kaksi vasenta jalkaa niin lumilautailussa kuin laskettelussa, enkä usko että surffaaminen onnistuisi sen paremmin.

Kuvia muualta

 Setä valmistaa karamellia Perthissä. Näytti vähän samalta kuin nuudelinteossa se eräs vaihe. Koukkuun heittely.

 Royal Court, brittiläinen käytävä kauppoineen

 Bell tower Swan riverin rannalla. Kuulemma maailman suurin instrumentti.

 

Perthin business-puoli

 Viehättävä rakennus jossain päin keskustaa. Jotain sairaalarakennuksia.

Vappu Cottesloe beachilla

Hämähäkkejä

No niin, nyt on kolmisen viikkoa takana eikä ole käärmeitä näkynyt. Ei sen paremmin kenguruitakaan, eivät taida kaupunkiin paljon eksyä. Pari hämähäkkiä bongasin, yhden naapurin postilaatikolla (3 cm arviolta, yack!) ja 1,5 senttisen yhdessä rauta-aidassa. Ensimmäiset yöt yksin hieman jännitti, koska jonkin asteinen spaiderikammo on, mutta sitten lakkasin ajattelemasta koko asiaa. En ehdoin tahdoin työntäisi päätäni pusikkoon tai kättäni roskatynnyriin, mutta muuten otin aika chillisti...
KUNNES eksyin torakantapporeseptejä googlettaessani Perthin tuholaistorjuntasivustoille. Tässä vaiheessa tiesin, mitä ei pitäisi tehdä, mutta siltikin karvat pystyssä inhosta värähdellen skrollasin hämppyriosioon. Tässä muutamia. Ja huh. Tänä yönä ei nukuta.

Redback
Tämä kaveri on yksi Australian vaarallisimpia ja eksyy välillä koteihin. Ruumiin pituus noi yhden senttimetrin. Purema on hyvin kivulias, voi jopa tappaa. Vastamyrkky auttaa jos sitä saa ajoissa. Näiden puremiin ei ole käsittääkseni kuollut ketään Australiassa sen jälkeen, kun vastamyrkky tuli markkinoille. En siltikään haluaisi redback spideria makuuhuoneeseeni.

Huntsman
Tämä kaveri on 15 senttinen - mutta täysin vaaraton. Voi kyllä purra suututettuna, mutta aiheuttaa lähinnä lieviä oireita puremakohdassa jotka kestää pari päivää. Se tykkää lymyillä verhojen takana ja sohvien alla, mutta kipittää valtavaa vauhtia karkuun kun sen yhyttää. Kemppura liikkuu myös sivuttain. Voi lymytä suihkukopissakin. En tykkää, olkoot kuinka vaaraton tahansa. Pyörtyisin.

 House spider
Nimensä mukaan päätyvät usein asuntoihin. Näitä on myös sellaisia kurjia loikkijoita. Koko vaihtelee ja niitä on myrkyllisistä vähemmän myrkyllisiin. Tuo on giant house spider ja näköjään Yhdysvalloista, mutta vastaavia löytyy täältäkin.

White tailed spider
Ei kovin mukavan oloinen kaveri tämäkään. Näiden purema aiheuttaa kovaa kipua, oksentelua, päänsärkyä, turvotusta puremakohdassa ja kutinaa, ihottumaa.  Nämä on kai keskimäärin parisenttisiä.





En jaksa laittaa enempää. Tässäkin on jo panikoitumista tarpeeksi. Ja ovathan ne viehättäviä ja jopa kauniita. Niitä olisi ihanaa ihailla terraariossa 20 kilometrin päässä kotoa. Mutta ei kodissa. Koti on turvapaikka.

Kuviin ei ole oikeuksia eikä linkkejä, miltä sivuilta ovat, pahoittelen. Jos tulee sanomista, niin tehdäänpä asialle jotain. Kuitenkin valistusmielessä ne tähän laittelin. Ja koeta itseni saada tästä inhotuksesta jotenkin yli. Jos saisin nukuttua tänä yönä. Kun meillä ei ole vielä imuriakaan. Toisaalta, jos ne eivät ole minua saaliikseen saaneet tässä kolmen viikon aikana, olisiko aika huono tuuri jos juuri tänä yönä joukkopuraisevat?

Siitä huonosta tuurista tulikin mieleeni viime viikonloppu ja vappu. En mainitse muuta, kun että oli ihana piknik Cottesloe beachilla, ja lopputulos on ruhje ja mustelma polvessa ja iso haava kyynärpäässä ynnä elämäni pahin morkkis. Huokaus.

Mutta hyvää toukokuuta kaikille! Ja hyvää yötä....