Lamminta joulua!

Ensi maanantaina on vuorossa elamani ensimmainen joulu ulkomailla. No, sen kerran kun sen jossain muualla viettaa, pitaa se sitten viettaa ihan taysin erilaisessa ilmastossa. Tanaan on +33 astetta ja aurinko paistelee taydelta taivaalta, joulupaivaksi on luvattu +40. Taalla on vahan erilaisia jouluperinteita muutenkin, mm. joulupaivana on tapana menna rannalle. Hieman tuntuu oudolta kun kaupungilla kuitenkin soivat helteisena kesapaivana ne samat "I'm Dreaming of a White Christmas"-kipaleet, lansimaalaisessa kulttuurissa kun taalla elamme.

Joulukuusi Murray Streetilla keskustassa

Keskustan joulukoristeet leviteltiin jo erittain hyvissa ajoin ennen joulua. Osa koristeista on kauniita ja jouluisia, mutta suuri osa on omaan silmaan hyvinkin muovisen ja halvan oloisia. Materiaalivalintakysymys. Joulutunnelmaan on vaikea paasta, mutta sekin on ehka omasta viitseliaisyydesta kiinni, silla Perth tuntuu tarjoavan jos jonkinlaista jouluohjelmaa ja kulkuetta ja ilmaiskonserttia koko joulukuun. Olimme eilen poikaystavani kanssa syomassa ihanan tunnelmallisessa Balthazarissa. Juhlistimme nain omaa jouluamme, silla han on aaton ja pyhat toissa ja palaa vasta 31.12 sopivasti vuodenvaihteen juhliin. Kavelimme keskustan kavelykatuja ennen ravintolaan menoa, ja jokaisessa kadunkulmassa oli jonkinlaista joululaulantaa ja tanssia ynna tietysti muita vahemman jouluisia katutaiteilijoita. Aattona olen aamupaivan toissa ja illalla taidan menna ystavaperheen luokse syomaan, mikali tama sitkea flunssa nyt helpottaa tarpeeksi. Ei ole helppoa kun vuoronperaan on hiesta marka tai sitten paleltuu tai saa vahintaankin nuhan ilmastointilaitteen pauhatessa.

Kavimme eilen aamusta rannalla. Poikaystava surffasi ja itse uin ja otin aurinkoa. Rannat ovat nyt auki eika haivaaraa ole, toisin kuin keskiviikkona, jolloin mm. meita lahimpana olevan Scarborough beachin (vai mika se sen vieressa oleva ranta nyt olikaan nimeltaan.... no kuitenkin) sulki 13 tiikerihaita, jotka olivat saapuneet aivan rantaan napostelemaan kuollutta delfiinia. Oma mielipiteeni on etta huomattu hai on ihan ok hai, enemman pelottaa ne joita ei kukaan huomaa, ne sneakit jotka hiipivat kimppuun takavasemmalta. No, rannalla ollessamme helikopterit, lentokoneet ja partioveneet edustivat kylla urakalla ja loivat turvallisen tunteen. Kylla ne ilmoittavat jos joku iso evakas tulee liian lahelle.

Kova aallokko ja kampaus sen mukainen

Ystavaparinkunta lahti eilen kolmen Perth-kuukauden jalkeen autoilemaan kohti Melbournea. Heille on  working holiday -vuosi viela edessa ja nyt olisi tarkoitus valloittaa itarannikko. Ikava tulee, ovat juuri meidankaltaisia ihania ihmisia ;) Olemme viettaneet todella paljon aikaa yhdessa tana aikana. Maalasin heille  hupsun kortin ja annoin autoon pienen Australian lippua heiluttavan kengurun ja tietysti kaksi perinteista stubby holderia eli pehmeaa kaljapullon viileana pitavaa.... hmm... asiaa? Nyt katosi sana. Kuitenkin. Heidan tarinansa alkoi Irlannista, joten sita tuo vihrea moykky kai meinaa vaikkei Irlannin muotoinen olekaan. Tai sitten se on vain loppumaailma, joka on pieni ja mitaton Suomeen ja Australiaan verrattuna (ainakin talla hetkella!).

S ja T, teita tuleepi ikava, ootte rakkaita!

Aslak

 En ole laittanut kotiin joulua ollenkaan. Kun emme kerran aattoa siella vieta (eika meilla satu olemaan mannavuosien vanhoja joulukoristeita, -valoja ja -liinoja kaapit pullollaan) niin paatimme olla koristamatta. Ainoa joulufiilis tulee aidin lahettamasta pienesta tontusta, joka Pentikin vadilla Ikean lyhdyn vieressa katselee talon elamaa. Se saapi olla siina vuoden ympari, on meidan kotitonttu. Sen nimi saapi olla vaikka Aslak vanhempien koiran mukaan. Ai niin, kyllahan vanhemmat lahettivat meille joulupaketteja, joista paljastui ihanan tunnelmallisesti porrosukat (joka joulu olen saanut uudet pehmoiset porrosukat ja poikaystavani on nyt otettu perinteeseen mukaan), suklaata (mm. Julioita!!), sieva kaulakoru aidilta ja musta perushuppari joita ei meinaa Perthista loytya. Poikaystavaltani sain aivan ihanan Shaun Tanin The Arrival -kuvakirjan (katso linkin takaa), jota olen alahuuli vapattaen huokaillen ihaillut kirjakaupoissa jo kaksi vuotta. Ostimme yhdessa vanhempieni kanssa poikaystavalle koko paivan syvanmerenkalastusreissun ammattilaisten johdolla ja vehkeilla. Siihen sisaltyy lounaat ja kaikki pelit ja vehkeet ja opastus. Saaliinkin saa kotiin. Kylla oli kuulemma mieluinen :) Lisaksi ostamme poikaystavien vanhempien avustuksella Red Balloonista koko paivan katamaraanireissun Rottnestille, sisaltaa lounaat ja snorkkelivehkeet ja body boardit ja kajakit ja vaikka mita. En malta odottaa! Niin tosiaankin me avasimme lahjat jo aikaisemmin kun aatto ollaan eri puolilla WA:ta.

Jouluvalot Leedervillessa

Uusi vuosi olisi tarkoitus viettaa kohtalaisen rauhallisesti esimerkiksi kuohuviinia nauttien Swan Riverin rannalla. Ilotuliluksen tahdomme nahda ilman muuta. Sen verran on ikaa tullut etta haluaisimme valttaa pahimmat bileporukat ja ryysikset, mutta saa nahda onnistuuko jos tahtoo hyvalta paikalta tulituksia katsella. Tammikuussa aiomme sitten matkustaa muutamaksi paivaksi itarannikolle, minulla kun menee passi vanhaksi helmikuun alussa niin olen varannut uudistamisajan Canberran suurlahetystoon. Sielta reissaamme sitten samana paivana Melbourneen ja tarkastamme ensimmaista kertaa tuon kehutun itarannikon helmen. Siella pitaisi tavata S ja T, nuo ihanaiset suomalaiset ystavatkin, jee jee! Serkkupoikakin taitaa olla niilla main, taytyy kysella mika hanen aikataulunsa on. Hassua olla nain kaukana kotoa ja tajuta miten paljon ystavia ja mahdollisesti sukulaisiakin taalla pyorii. Hienoa ihanat ihmiset etta teille on intohimoa reissata maailmalla!




Mitapa muuta, itsenaisyyspaivaa juhlimme tuossa 8.12 City Beachissa. Oli kylla niin tajuton tuuli etta meinasi vahan hopoksi menna, mutta hauskaa oli. Meilla on taas perinteisesti nyyttarimeininki, ilta huipentui kun pojat soittivat kitaraa ja lauloimme ja katsoimme kun aurinko laski Intian valtameren taakse. Taalla jotenkin pitaa niin erilailla yhta suomalaisten kanssa, meitakin on joka ikaista ja kokoista ja nakoista (ja makuista ja hajuista) ja kaikkia yhdistaa se etta on lahdetty kotoa ja jaaty tanne, koska rakkaus maahan on napannut otteeseensa eika sita silloin enaan kovin helposti paase pois. Osa on koittanut palata Suomeen mutta he ovat pian huomanneet kaipaavansa takaisin. Osa, kuten me, ovat vaan kaymassa, ja taalla jo pidempaan asuneet hymyilevat ja sanovat, etta niin hekin silloin joskus luulivat, etta kaymassa taalla vaan ollaan ja katsos yhtakkia on kulunut 5 vuotta, 10 vuotta, enamman, ja kas kummaa, Australian passi onkin jo taskussa!

Itsenaisyyspaivan BBQ

Huomaako etta tuulee?

Lamminta oli silti

Rakas ystava <3

Ihanat pojat pitavat huolen tunnelmasta. Tuli laulettua Maamme -laulukin tietty

Hauskaa nakojaan

Mita nyt meinaa mekko lahtea paalta

Joulupukki ja vahan suomalaiseen makuun liian seksikas amerikkalainen tonttutytto. On tuo pukkikin aika jenkki. Miten sen ei ole kuuma? Itselle tulee lampohalvaus jo kesamekossa.

Lapset rakastavat kesapaivan vesileikkeja, tekisi mieli lapsenmielisen aikuisenkin osallistua. Tallainen suihkulahde vie varmaan kamalasti vetta nain kuivassa kaupungissa, mutta kylla se helteella voi pienia henkia pelastaa!

Kylla sita vahan tulee nain jouluna kotivakea ikava. Mutta ootte kaikki rakkaat ystavat ja perheenjasenet mielessa paivittain. Sita on helppoa lahtea maailmalle toteuttamaan unelmiaan, kun tietaa, etta kotoa tuetaan, autetaan, jaetaan murheita ja iloja ja iloitaan meidan puolesta. Varmasti olemme jarjestaneet teille hieman sydamentykytyksiakin, ainakin isa aina moykkaa meille kun kerron etta on ollut taas haita meressa ja rannat suljettuina. Mutta hyvin meilla menee, me elamme elamamme onnellisinta aikaa.


Hyvaa joulua ystavat ja perheenjasenet ja oikein ihanaa uutta vuotta!

Jenna ja Pete