keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Olosuhteiden armoilla

No nyt on sitten Australiassa kesa. Kaikki paikalliset ovat hihitelleet minulle, kun kerron etten ole kahden aussivuotesi aikana viela ehtinyt kuuminta kesaa kokea. Perthiin iski joulun ja uudenvuoden aikoihin oikea helleaalto - lampotilat keikkuivat paivisin 39-44 asteessa eika oisinkaan paasty viilean eika edes haalean puolelle. Kyllahan sita toissa parjaa ilmastoinnin kanssa, ja makuuhuoneessakin on kotona ilmastointi, mutta muualla talossa sita sitten saakin olla jatkuvasti hiesta marka. Ihan kirjaimellisesti.

En tahtoisi valittaa kuitenkaan. Tyokaverit ovat joukoin minulta kyselleen, miten se Suomen tytolle helle maistuu, ja mina olen hetken asiaa pohdittuani todennut, etta se vaikeuttaa joitain asioita, muttei ole niin paha asia kuin jotkut paikalliset antavat ymmartaa. Nyt helleaalto on kuitenkin jattanyt Lansi-Australian taakseen ja siirtynyt kohti etelaa ja itaa. Seurauksista alan vahitellen kasittamaan, miksi kesan kuumimpia kausia niin pelataan.

Tasmaniassa, Hobartissa on mitattu alueella historiallisia 45 asteen lampotiloja ja itarannikolla samanlaisia. Australian sisa- ja pohjoisosissa paastaan toki aina huippukorkeisiin lukemiin kesalla ja Perthkin on kuumaa seutua, mutta etelassa sijaitseva Tasmania, seka idassa olevat Victoria ja New South Wales ovat yleensa viileampaa seutua. Kuumat lampotilat tietavat kuivuutta, joka on johtanut mainitsemillani alueilla pahoihin pensaspaloihin. Maanpinnan lampotila kuulemma kohoaa niin kuumaksi, etta palot voivat syttya lasinpalasesta heijastuvista auringonsateista. Taman lisaksi jotkut julkisuudenkipeat assholet tai muuten vaan mulkerot kayttavat tilaisuutta hyvakseen ja sytyttavat tahallisia paloja. Tasmaniassa on menetetty ainakin 100 kotia ja palot ovat itarannikolla riesana. Joitain ihmisia on joutunut sairaalaan palovammojen vuoksi. Paloja ei ole helppo pitaa kurissa, silla kuumuus tuo usein myos voimakkaita, puuskittaisia tuulia, jotka tuovat lisaa kuivaa ilmaa.

Perthissakin palaa, se on tosin "vain" tehdaspalo eika sinansa liity olosuhteisiin. Mutta kaikki palot voivat levita maastoon ja kuumien paivien ja vahaisten sateiden kuivattama bushland karahtaa roihuun alta aikayksikon.

Jottei elama olisi liian pelottavaa, niin taytyy mainita etta Lansi-Australian pohjoisosia uhkaa neloskategorian sykloni ja Lansi-Australian rannoilla stalkkaa kuulemma taas yksi valkohaikin. Mitas viela, ai niin, kuumuus laittaa kaarmeet liikkeelle ja mina bongasin Welshpoolin juna-asemalla pari viikkoa sitten elamani ensimmaisen redbackin. Sen lisaksi siella oli toistakymmenta isoa ja pienta mustaa luokittelematonta
hamahakkia. Ehka mustaleskia.

Tanaan on ollut vain +26, mutta tuolla on taas todella kova tuuli.

Hei, ma tykkaan Australiasta! Kaikesta tastakin huolimatta. Meressa on kiva uida vaikka haita pelkaankin ja luonnossa ihana kavella vaikka hamahakit saavatkin kylmanvareet kulkemaan.

Tulitus

Perthin keskusta. Juhlistimme uutta vuotta Swan Riverin etelarannalla. Oli kuoharia, viltti, oma rakas ja ystavia. Ja kauhea hiki

Musta hamppyri ja redback

Tyopoytaa voi koristaa mielensa mukaan. Helpottaa koti-ikavaan <3

Tyopisteeltani



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti