Viiniristeily Swan valleyhin

Viime perjantaina kävimme viiniristeilyllä Swan Valleyssa. Risteily oli kokopäivän viini- ja lounasristeily nimeltään Perth's famous wine cruise ja sen järjesti Captain Cook Cruises. Olimme suunnitelleet risteilyä jo pitkään, ja koska perjantaille oli luvattu aurinkoista keliä, varasin liput torstaina. Mietin lippuja varatessani, mahdummekohan vielä mukaan vai onkohan risteily jo täyteen buukattu. Ja mitä vielä! Meidän lisäksi risteilyllä oli kaksi muuta, Australiassa työskentelevä britti ja hänen syntymäpäiviään viettävä äitinsä. Ilmeisesti talvi verottaa väkeä hieman täältäkin.

 

Hiljaista oli, muttemme antaneet sen häiritä

Risteily lähti 9.45 Barrack Streetin laiturista. Alussa laivassa oli kanssamme pari kourallista muita ihmisiä, mutta he jäivät pois Water's Edge -viinitarhalla. Me neljä matkasimme jokea yläjuoksun suuntaan katsellen kauniita rantamaisemia. Aamupalaksi saimme kahvia ja muffinin, jonka jälkeen viinimaistelu alkoi. Ikävä kyllä emme saaneet kotiin vietäviksi minkäänlaista infolappusta maistelemistamme viineistä, mutta ne olivat eri tuottajilta Swan riverin varrelta (käsittääkseni). 

 

Ensiksi pysähdyimme Saldalfordin viinitilalle. Aikaa oli jotenkin todella vähän, ehkä puoli tuntia, jossa ajassa oli tarkoitus vapaasti maistella mitä viinejä tahtoi (lasit sai tosin täyttää kerralla vain maisteluviivaan asti) ja tehdä ostoksia. Aikataulu ei ollut liian tiukka neljälle ihmisille, mutta en tajua, miten kokonainen laivalastillinen ehtisi nauttia mistään noin lyhyessä ajassa. Viineistä en osaa sanoa juuri mitään, koska en tehnyt muistiinpanoja enkä taaskaan saanut minkäänlaista infoläpyskää kotiin vietäväksi. Ehdin maistaa kolmea oikeanpuolista, eli valkkareita ja roséviiniä, sekä vasemmalta kolmatta punaviiniä. Maukkaita olivat. Ostimme myös kuvassa vasemmalla näkyvät port sipperit kotiin. Kyseessä on pieni lasinen juomapiippu portviiniä varten.

 

Talvi näkyy. Ei ollut aikaa oikein muutenkaan pysähtyä ottamaan kuvia, kiirus oli kova

Seuraavaksi seilasimme takaisin Water's Edgeen syömään lounasta. Laivamatkalla meille tarjoiltiin jälleen viiniä, kaikki viini sisältyi matkan hintaan, joka oli 140 dollaria per naama -10% talvikampanja-alennus. Water's Edgessä meillä taas oli liikaakin aikaa, söimme lounaamme kaikessa rauhassa (ihan ok ruoka, vaati aika paljon suolaa ja muutenkin makua, miehet söivät kalaa ja me naiset kanaa) jonka jälkeen jouduimme odottelemaan aika kauan ennen seuraavan viininmaistelun alkua. Jälkiruuaksi oli ihanan makea ja todella tuhti pudding karamellikastikkeella ja todella tuhdilla kermalla (whipped butter). Valonpilkkuna oli meille tarjoileva vanhempi rouvashenkilö joka oli sielukas, nenäkäs ja kova suustaan. Kun kerroimme, että Suomessa ei ole outoa, jos on -30 astetta pakkasta, hän huudahti "Get out of here!" ja käveli naureskellen tiehensä. 

Water's Edgen nimi tarkoittaa veden reunaa tai vesirajaa. Ystävämme olivat varoitelleet viinejä vetisiksi, ja sitä ne tosiaan olivat. No, makunsa kullakin. Kun viimein pääsimme maistelemaan viinejä, liityimme toisen risteilyporukan seuraan.  He olivat ilmeisesti aikataulustaan myöhässä, joten viininmaistelu tapahtui tavattomalla hopulla, huudolla, kiireellä ja tuuppimisella. Ristelyisäntä selosti viineistä sellaisella vauhdilla suu vaahdossa, että suurin osa meni aivan ohi. Päädyimme ostamaan pullon portia sippereihimme, ennen kuin meidät hoputettiin jo kiireellä eteenpäin. Loppumatkaksi meidät yhdistettiin toisen risteilyn kanssa samaan laivaan, jossa melkein kaikki muut olivat vanhuksia. Diili oli sellainen, että kun matkaisimme heidän kanssaan, niin me saisimme ilmaiseksi heidän risteilyynsä kuuluvia kakkuja ja kahvia (ei mahtunut mahaan puddingin jälkeen!) ja he saisivat meidän risteilyymme kuuluvaa ilmaista viiniä. No, kukaan ei ilmeisesti ollut kertonut diilistä heille, sehän olisi huonoa bisnestä jaella ilmaista viiniä menemäään.... tai sitten olimme paatin ainoat suomalaiset alkkikset. Me ainakin nautimme vielä loppumatkan maisemista, viinistä ja henkilökunnan lauluesityksistä. Oikea Love Boat.

Water's edge ja kiireinen maistelu

Olimme takaisin Perthissä siinä viiden maissa ja suuntasimme muutamalle Northbridgen The Birdiin ja aikaisemmassa blogimerkinnässä mainitsemaani haisuputkikujabaariin. Sitten kotiin testaamaan sippereitä.

The Bird

 

Risteily oli kokonaisuudessaan ihan mukava. Hieman aikataulutus häiritsi, koska joissain kohden oli liian kiire kun taas jossain joutui odottamaan liikaakin. Mutta varmasti kesällä tunnelma on hieno kun paatti on täynnä viinipäissään kikattelevaa miestä ja naista. Me ainakin rentouduimme ja nautimme :)